TERVETULOA LÄHIÖBLOGIIN!

Lähiöparvekkeesta

Anna Koskinen ja Laura Uimonen Parveke on yksityisen (asunto) ja (puoli)julkisen (piha/ katu) välitila. Se on laadultaan enemmän yksityinen, kuin julkinen, mutta siellä ollessa on enemmän esillä, alttiina ohikulkijoiden ja naapuritalon parvekkeilla oleskelevien katseille. Parvekkeella olevalla on oikeus nojata kaiteeseen ja tarkastella ympäristöä, pihalla leikkiviä lapsia ja ohikulkevia naapureita, kun taas ikkunan edessä liian pitkään…

Lue lisää

Alvar Aalto ja metsäkaupunki

Alvar Aallon syntymäpäivä on 3. helmikuuta. Päivää vietetään vuosittain arkkitehtuurin päivänä.   Markku Norvasuo Lisensiaattityössään Metsäkaupungin synty, funktionalismin kaupunkisuunnittelun aatehistoria (1972), Kirmo Mikkola katsoi Sunilan asuinalueen olleen ’metsäkaupungin’ prototyyppi. Aaltojen toimisto suunnitteli alueen noin vuosina 1936–1938. Mikkolalle se merkitsi funktionalismin kauden murrosta, jossa siirryttiin Zeilenbaun ihanteesta viuhkateeman kautta rakennusten vapaaseen topologiseen sijoitteluun (kuva). Sanoja metsäkaupunki ja…

Lue lisää

Vieraskynä – Corviale

Throughout the Modernist era, architects tested concepts and created building prototypes. Buildings were regarded as living machines, that were ought to generate well-being to its users. In Lähiöblog’s first Guest Pen (Vieraskynä) we take a deeper look at one of the utopian creations of that time: Corviale, also known as Serpentone due to its huge dimensions. The blog post is written by Francesca Geremia. It is a shortened version of an essay Francesca wrote for Tampere University’s Urban Planning and Design Theory course, to which she participated in…

Lue lisää

”Nuorille lisää kokoontumispaikkoja… ja vanhoille myös” Asukasnäkökulmia lähiökehittämiseen 

Ira Verma, Aalto-yliopisto  Arviolta miljoona suomalaista asuu tällä hetkellä lähiöissä. Ne ovat kiinteä osa suomalaisten arkea. Asuntokanta näillä alueilla uudistuu hitaasti ja se on suurelta osin säilynyt ennallaan. Asuinkerrostaloissa asuva väestö ja asuntokuntien koko ovat kuitenkin ajan saatossa muuttuneet.  Tällä hetkellä lapsiperheiden sijaan, mm. Espoon Matinkylässä, kolme neljäsosaa asuntokunnista on yhden tai kahden hengen asuntokuntia, ja joka neljäs asuu yksin.  Näissä 50 ja 60 vuotta sitten rakennetuissa asuinkerrostaloissa asuu osittain samoja ihmisiä, jotka muuttivat niihin nuorina aikuisina rakennusten valmistuessa. Hissittömät kerrostalot voivat aiheuttaa paineita muuttaa. ”En…

Lue lisää

Onko lähiö rock? 5 kysymystä kallioista

Laura Uimonen 1. Onko lähiömaisema kalliomaisema? Etenkin Espoossa kalliopinta pilkistää pihoilla, kulkureiteillä ja välillä silokallio tarjoaa laakean terassin, josta näkymät ulottuvat jopa kilometrien päähän. Aloitamme Olarista. Talojen välissä ja laidoilla kalliomäet sekä suuret puut säästettiin osaksi lähiöasumista. Autoteille leikattiin kallioperään syvät väylät, mutta kävelyraitit puolestaan seuraavat maaston korkoja ja jatkuvat siltana Kuitinmäen puolelle. Toistuuko kallioiden erityinen rooli myös muissa suomalaissa lähiöissä?  2. Miten kalliot onnistuttiin säästämään lähiöissä?  1950-luvulla Suomessa vauhtiin…

Lue lisää

Lataa…

Something went wrong. Please refresh the page and/or try again.


Arkisto


Seuraa lähiöblogia!

Haluatko uusimmat postaukset suoraan sähköpostiisi? Ilmoittaudu postituslistalle!